28.4.2017 Perjantaina seikkailimme kahden Turun ammatti-instituutin opettajan, jotka tulivat nuorempia suomalaisia opiskelijoita saatille tänne viikoksi, Vuokon ja Johannan kanssa bussilla ei pitkälle, vain 3,8km:n päässä sijaitsevalle viinitilalle nimeltään Marini Giuseppe Azienda Agricola.
Kysyin pysäkkiä varmuuden vuoksi kahdelta eri lähistöllä lymyilevältä taksikuskilta, mutta ensin ensimmäinen usutti meidät pysäkille väärälle puolelle tietä, jossa ei ollut edes mainittu meidän bussimme numeroa 25 ollenkaan, sitten yksi bussi numero 25 ohitti tuon pysäkin pysähtymättä, menimme kuskin kehotuksesta oikealle puolelle tietä odottamaan bussia, mutta lähistöllä näkyi joitakin nro 25:ia, jotka eivät kyllä pysähtyneet, vaan tekivät ihmeeellisiä kieppejä lähistöllä eri suuntiin?
Kysyin vielä toiselta taksikuskilta ja pääsimme lopulta oikean bussin kyytiin, ja oli onneakin matkassa sikäli, että eräs mies jäi myös meidän pysäkillämme pois, joten oikea pysäkki hoitui näin, mutta kuljettajamme oli erittäin epäkohtelias, jauhoi purkkaa, kuunteli kuulokkeita, eikä puhunut juuri mitään ylimääräistä, tuijotti vain minua töykesti, eikä edes vastannut mitään, vaikka hänelle italiaa puhuin.
Kuskimme kieltäytyi aluksi myymästä meille kolmelle lippuja, mutta kun hämmentyneitä istuuduimme, niin sitten hän huusi: liputliputliput!! 2 euroa oli lipun hinta per persoona, lippuja oli kaikille kaksi paperikappaletta, joissa kummassakin luki 1€, joten ekologisuus, vaikka trendikästä onkin ei ulotu vielä joka paikkaan. Muilta bussia työmatkoihin käyttäviltä suomalaisilta tytöiltä kuulin, että liput voivat myös loppua kesken, vaikka bussiin vielä mahtuisikin ja istuinpaikat ovat oudon harvassa sekä sijoitetettu epäkäytännöllisesti.
Perille saavuimme haasteellisesta menosta huolimatta vain noin 5 min myöhässä, mikä paikallisen aikakäsityksen mukaan oli superaikaisin. Pyrimme toiseksi viimeiseen bussiin, jolla ehtisimme, ja tämän missattuamme pääsimme sitten viimeisellä mahdollisella bussilla luonnikkaasti tutustumaan pieneen ja sympaattiseen perhetilaan, joka toimii vain perheen sisällä viiden aikuisen voimin, täysin ilman ulkopuolisia työntekijöitä.
Oli mielenkiintoinen visiitti kauniissa maisemissa ja vaivan arvoinen. Englantia ei oikein kukaan puhunut, mutta parhaamme yritimme kaikki leppoisissa tunnelmissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti