Postäydyimme Pisassa.
Seremoniamestarina, tulkkina ja oppaana Italian ihmeisiin toimin minä, Anne!
Suomipoppoon kanssa matkustimme Pistoiasta Pisaan. Aamulla kahdeksalta treffasimme Piazza della Salalla, ja kävelimme rautatieasemalle. Lippujen osto sujui jo paremmin, mutta leimaamisessa kesti tovi liikaa, joten menimme kahvittelemaan läheiseen, kadun toisella puolella sijaitsevaan, kahvilaan. Seuraavaan junaan sitten ehdimme.
Pisassa suunnistimme ensin tottakai tornille ja sen jälkeen jakaannuimme kiinnostuksenkohteiden mukaisesti pienempiin ryhmiin. Pienryhmät aterioivat, shoppailivat ja kiertelivät tahoillaan.
Takaisin päin junailua varten treffasimme Pisan rautatieasemalla ja pitkästä päivästä uupuneina säikähdimme todella junassa ajoittain kuulutettuja kuulutuksia päinvastaisista sijainneista, kuten esim. Firenzestä. Olimme kuitenkin oikeassa junassa, mutta kyseisenä ajankohtana illalla, kun emme sitä voineet tietää, niin myönnettäköön, että oli kyllä aika todella "jännät paikat".
Omakohtaisesti minulla lähtö aamulla n. 7:50 ja tulo illalla n. 21:17, piiitkä päivä, mutta tässä oivallisessa suomiseurueessamme oli oikein hauskaa ja kiva reissu kaikin puolin. Shoppailulöytöjäkin tuli meillä monilla tehtyä. Italia tarjosi jälleen parastaan italofaktorilla ja ilkikurisen kujeilevalla huumorilla höystettynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti